Miksi syömään?

Lapsi ansaitsee yhtä hyvää ruokaa kuin aikuinen

Tapahtumalla halutaan herättää keskustelua siitä, että lapsi ansaitsee yhtä monipuolista ruokaa kuin aikuinenkin. Lapsi ansaitsee yhtä laadukasta ja hyvistä raaka-aineista valmistettua ruokaa kuin aikuinenkin.

Lapsi on arvokas. Hän saa maistella uusia juttuja ja tilata itse juuri sitä mitä sillä hetkellä tekee mieli – ihan samalla tavalla kuin aikuinenkin. Välillä vain pitää saada hampurilainen, eikö?

Voimme yhdessä opetella, että erilaisissa ravintoloissa maistellaan erilaisia ruokia – olisihan se aivan hassua mennä italialaiseen ravintolaan vain sen takia, että söisi nakkeja ja ranskalaisia!

Ravintolakulttuuri on muutakin kuin ranskalaisia ja nakkeja

Ravintolakulttuuri ei ole pelkästään valkoisia pöytäliinoja tai hampurilaisia – väliin mahtuu paljon muutakin. Tapahtumapäivä haluaa nostaa esiin sen, että ravintolasta on moneksi. Ravintolasta voi hakea ruokaa kotiin nopeasti harrastusten jälkeen, sinne voi mennä kaverin kanssa syömään ennen elokuvailtaa, tai juhlistamaan vaikka isoäitiä pidemmän kaavan mukaan yhdessä istuskellen.

Ravintolakulttuuri on erilaisia ruokakulttuureja, erilaisia tapoja syödä ja erilaista yhdessäoloa. Ruoka yhdistää ja kokoaa ihmisiä yhteen – välillä pikaisesti ja välillä juhlavasti. Hyvä ruoka kuuluu kaikenikäisille.

Miksi minulla on kaksi haarukkaa?

Kyllähän polkupyörällä ajokin pitää opetella

Kukaan ei osaa ajaa polkupyörää ilman opettelua. Kirjastossa pitää osata olla hiljaa, ja uimahallissa ei juosta. Lapsi opettelee elämää ja tapoja – niin myös ravintolassa. Ravintolakäyttäytymistä opetellaan yhdessä ja me aikuiset olemme esimerkkinä lapsille. Meidän kuuluu ymmärtää ja lukea tilannetta – ei lasten kuulu olla pikkuaikuisia.

Miten merkityksellistä se onkaan lapselle, kun hän oppii ja osaa itse. Miten pieni ihminen kasvaa, kun onnistuu ja oivaltaa. Mutta mitään ei tapahdu itsestään. Pienen ihmisen on annettava itse oppia. Ja meidän täytyy antaa siihen mahdollisuus.

Saanko maistaa simpukoita?

Lapsissa on tulevaisuus – me aikuiset teemme sen

Miksi ravintolan kynnys on lapsiperheelle joskus liian korkea? Mitä jos lapsi ei käyttäydy, mitä jos ruoka ei maistu, mitä ne muut ajattelevat?

Mitä jos meillä onkin kivaa yhdessä? Mitä jos ravintola täyttyykin elämästä, kikatuksesta ja yhdessä olosta?

Meidän aikuisten asenteesta se lähtee, niin vanhempina, kummeina, mummeina kuin naapuripöydän täteinä sekä ravintoloiden henkilökuntana. Luotetaan lapsiin, annetaan heidän oppia, tuetaan ja näytetään esimerkkiä, annetaan aikaa ja opetellaan. Yhdessä. Näistä tämän päivän lapsista kasvaa tulevaisuuden aikuisia.

Ei tähän yksin pystytä!

Tapahtumapäivä ei ole pelkkiä korulauseita, vaan se tehdään yhdessä. Mukana on toistakymmentä erilaista ravintolaa, jotka haluavat näyttää, että lapsiperheet ovat tervetulleita ravintolaan ja lapsi on arvokas – ehkä jopa arvokkaampi kuin aikuinen. Mukana on yhteistyökumppaneita, jotka haluavat kasvattaa lapsia ravintolakulttuuriin. Oletko sinä mukana?